Voihan pulla! Ensimmäinen päiväni vähähiilihydraattisella dietillä, ja anoppi tulee kylään kääretortun kanssa. Liha on heikko tai sitten mieli...

Pienistä asioistakin voi tulla suuria. Itse olen tässä viime viikot tuskaillut tämän pullaongelman kanssa. Missä tahansa käymmekin kahvilla (ja kyläilemme aika paljon), tarjolla on pullaa (tässä yhteydessä kaikki makeat leivonnaiset ovat pullaa). Itse voisin jopa jättää makean ottamatta, jos vaihtoehtoja olisi. MUTTA, mitä valita jos vaihtoehto on pulla tai pulla? Pelkkä kahvi on kehno iltapala, ja jokseenkin loukkaavaa emäntää kohtaan. Mitenköhän ihmeessä ilmaista nätisti, että pulla on varmasti hyvää mutta kertyy heti vyötärölle.

No, turha kai tehdä asiasta sen suurempaa numeroa, vaan lakata ottamasta pullaa. Muuten eka päivä on mennyt hyvin, ei ole leivänhimoa, eikä oikeastaan nälkääkään. Siihen kai vaikuttanee flunssainen olo. Saikku jatkuu siis edelleen.

No, huomenna uusi yritys päästä eroon hiilihydraattikoukusta. Sosiaaliset kontaktit ovat hyvä juttu, mutta sosiaalinen pullakahvittelu ahdistaa :(